Virheistä täytyy oppia, mutta ei niitä oppimisella vältä

Jos et koskaan tee virheitä, et anna kaikkeasi.

Monissa työyhteisöissä pyritään parantamaan laatua "oppimalla virheistä", eli parantamaan toimintatapoja virheiden jälkeen. Kuitenkin usein yhteisöt tekevät virheitä uudestaan, jos ei nyt aivan samoja, niin kuitenkin samantyylisissä tilanteissa. Nämä toistuvat virheet aiheuttavat usein pettymystä tai jopa syyttelyä, ikäänkuin virheistä ei oltaisi opittu kun niitä toistuu. Usein tälaiset toistuvat virheet tapahtuvat toissijaisissa toiminnoissa, jotka lähentelevät rutiinitasoa, mutta voivat silti aiheuttaa suuriakin ongelmia.

Oletko koskaan pudottanut leipää lattialle? Tai unohtanut avaimet kotiin ja jäänyt lukkojen taakse? Tai joitain muita pieniä ikäviä tapahtumia? Olet varmaan lapsena tehnyt näitä virheitä, joten varmasti sinulla olisi ollut aikaa oppia aiemmista virheistäsi. Jos et ole tehnyt tällaisia virheitä uudestaan, sinulla on joko valikoiva muisti, tai sitten olet osannut kehittää toimivan rutiinin asian hoitamiseen. Itse en ole tainnut unohtaa avainta sitten nuoruuden, koska olen lähes vainoharhainen sen suhteen että painan oven lukkoon kädellä jossa pidän avainta. Tähän mennessä tapa on toiminut, mutta se ei ole auttanut leipien pysymisessä pöydällä. Toisaalta tapani sulkea ovi tarkoittaa että toinen käsi on varattu, jolloin en pysty esimerkiksi kantamaan molemmilla käsillä isoja kasseja ulosmennessäni, eli en toimi tehokkaimmalla tavalla.

Joko pääsit kärryille ajatuksestani? Erehtyminen on inhimillistä, kuten sanotaan. Ja varsinkin mitä enemmän tehdään uusia asioita, jotka vievät mielenkiinnon rutiinien suorittamisesta, sitä enemmän virheitä tehdään myös niissä tutuissa rutiiniasioissa. Esimerkiksi jos alkaisin tekemään jotain erikoista aina mennessäni ovesta ulos, esimerkiksi sanomaan jonkun hienon ajatuksen, niin todennäköisesti aivoni työskentelisivät sen parissa, jolloin todennäköisyys avaimen unohtamiselle kasvaisi.

Mutta mitä sitten? Jos erehtyminen on aina joskus väistämätöntä, niin mitä se tarkoittaa? Sitäkö, että tästä eteenpäin voi aina toimia täysin huolettomasti, kun niitä virheitä kuitenkin tulee? Omasta mielestäni virheistä ei kannata stressata, mutta toki niistä kannattaa oppia. Mutta tärkein oppi ei ehkä ole miten //välttää// virheitä, vaan miten //selvitä// niiden aiheuttamista hankaluuksista. Eli jos kuitenkin unohdan avaimet, niin tiedän mistä vara-avaimen saa.