Aamulla radiotoimittaja sanoi, että japanilaiset suhtautuvat kopioituihin esineisiin ja taiteeseen suopeammin kuin länsimaiset. En tiedä osaavatko he nauttia hienoista esineistä ja taiteesta itsessään, kun taas länsimaisilla esineen "aitous" tai tekijä on tärkeää arvostuksen kannalta. En tiedä kuinka paljon tuo toimittajan kommentti pitää paikkansa, mutta se toi taas mieleeni Andy Warholin taiteen.
Kävin nimittäin Andy Warhol -näyttelyssä jokin aika sitten. Warholhan on tunnettu monista pop-taiteen töistään, kuten Marilyn Monroen kasvokuvista, ja hänen töistään on maksettu suuria summia. Näyttelyssä oli kuitenkin paljon hyvin yksinkertaisia töitä, kuten valokuva-automaatilla otettuja neljän kuvan liuskoja, ja toisaalta osan painetuista töistä oli tehnyt avustaja Warholin ohjeiden mukaan. En ollut ainoa, jolle tuli mieleen että kuka tahansa osaisi tehdä tuollaista.
Näyttelyn oppaan mukaan se kuitenkin oli yksi Warholin tavoite, eli laskea taide jalustaltaan ja osoittaa että taidetta voi tehdä kuka tahansa, eikä se vaadi pikkutarkkoja tekniikoita. Eli ilmeisesti taiteen pitäisi olla vain sellaista jonka katselemisesta nauttii. Eli ehkä samaa ajatusta mitä alun radiotoimittajan kommentti japanilaisista, eli sillä kuka taiteen on tehnyt ei ole väliä jos siitä pitää ja se aiheuttaa mukavia tunteita.
Toki Warhol on tehnyt monia asioita ensimmäisenä ja ollut uraauurtaja, joten tarkoituksenani ei ole vähätellä hänen töitään. Enkä myöskään kritisoi Warholia siitä, että rikastui töillään, vaikka tavallisen ihmisen samanlainen työ olisi lähes arvoton (kaupallisesti). Sillä ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Ehkä Warhol naureskeli partaansa, kun yritti arkipäiväistää taidetta mutta silti ihmiset maksoivat teoksista eliittitaiteen hintoja.
Taiteilijoiden tavoite on usein herättää tunteita tai mielikuvia teoksillaan. Idealistisesti hyvä taide on sellaista, joka herättää katselijassaan jotain, inspiroi tai herättää jonkun tunteen. Varmasti tämä tavoite oli myös Warholin töiden taustalla. Jos tämä olisi taiteen ainoa arvo eli sen "kulutusarvo", niin samanlainen työ tuntemattoman tekijänä pitäisi olla samanarvoinen kuin Warholin tekemänä. Näin ei kuitenkaan ole, joten miksi teosten tekijä tai aitous on niin tärkeää? Mitä muita tunteita taideteokset herättävät?
Voiko kalliin taiteen hankkimisessa olla myös samaa tunnetta kuin missä tahansa shoppailussa, oli se sitten vaatteiden, autovarusteiden, elektroniikan, harrastevälineiden tai minkä tahansa esineiden ostamisessa? On mukavaa ostaa uusia hienoja asioita, ja saada sitäkautta miellyttäviä tunteita. Voisiko se myös toimia omanarvontunnon parantajana? Eli kun ihminen on hankkinut jonkun tavaran, oli se kallista taidetta, rihkamaa tai hieno älykännykkä, niin hän tuntee itsensä paremmaksi kuin muut jolla sitä ei ole. Usein nimittäin vanva ihmisen motivoija on hierarkkisuus eli tarve tuntea itsensä paremmaksi kuin muut. Jotenkin alkaa tuntua, että tuo tarve on yksi ihmisen päätunteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti