sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Erilaisuuden tunne ensivaikutelmassa

Jos kerron kesken tavallisen puheen, että syön suklaata (yleisesti), niin minun ei oleteta syövän pelkästään suklaata, eli  aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi ja illalliseksi. Eikä suklaansyönti todennäköisesti kerro minusta mitään erityistä. Sen sijaan jos kerron jotain hieman erilaisempaa, esimerkiksi että olen kasvissyöjä, niin usein monet ajattelevat tämän kuvaavan minua laajemmin. Eli että olen nuori vihervasemmistolainen kuplassa elävä nainen tai lähellä sellaista.

Toki tämän on ihmisten yleispiirre, eli kun jostakin tiedetään vain vähän, niin vähät tiedot laajennetaan kuvaamaan kohdetta kokonaisuudessaan. Tämä on sukua luokittelulle, johon ihmisen älykkyys perustuu. Kuitenkin jotkut asiat kuvitellaan merkityksellisemmiksi kuin toiset.

Jos ihminen joka ei itse esimerkiksi ole kasvissyöjä, kuulee toisen sitä harrastavan, niin muodostuu helposti erilaisen ihmisen kuva; "tuo ei kuulu meihin". Tämä erilaisuuden huomioiminen tai me-vastaan-ne -asenne syntyy myös joissakin asioissa helpommin kuin toisissa. Varmasti oudot asiat aiheuttavat sitä. Mutta luulen että mitä tunnepitoisempi asia kuulijalle, sitä helpommin yksittäiseen tietoon suhtaudutaan merkittävänä ja sitä leimallisempi siitä tulee.

Sen sijaan jos toinen kasvissyöjä kuulee toisen tekevän sitä myös, niin seurauksena on enemmänkin jatkokysymyksiä millaista ja mitä toinen tarkemmin syö. Eli neutraalimpaa lisätiedon hakua eikä välitöntä leimaamista ja pahimmillaan hiljaisuutta. Toki oudosta asiasta on vaikea kysyä lisää, mutta juuri tällaisessa tapauksessa lisätietoa tarvittaisiin eniten.

En tiedä onko merkitystä sillä, onko erilaisuuden aiheuttama tunne positiivinen tai negatiivinen. Mutta kuitenkin uskon että jos erilaisuuden tunteeseen liittyy jotain arvoperustaista (hyvä vastaan paha) asetelmaa, niin yksittäistä tietoa käytetään yleistävämmin. Esimerkiksi jos toinen tekee jotain sellaista mille usein annetaan hyvä leima, niin että sitä tekemättömän kuulijan voidaan tulkita olevan huonompi, niin kuulijan omanarvontunnon säilytys eli puolustusreaktio iskee nopeammin kuin tarkentavan jatkokysymyksen tarve.
Tyhjän rinnalla jotain ei ole kaikki.
Mutta sanottakoon että en itse ole kasvissyöjä. Jos niin oletit ja leimasit minut "vihervasemmistolaiseksi naiseksi", niin olet täysin väärässä. Ja sen lisäksi ettet todennäköisesti voi myöntää olevasi väärässä, todennäköisesti myös suhtauduit asiaani ennakkoluuloisesti ja erimielisesti. Eli todennäköisesti tein varomattomalla esimerkilläni hallaa asialleni. Mutta jos näin ei kuitenkaan käynyt, niin ehkä olet avaramielinen ihminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti