perjantai 23. helmikuuta 2018

Urheilun ja kulttuurin ero?

Kuuntelin radiota kotimatkalla, ja ohjelmassa kulttuuriykkönen esitettiin mielenkiintoinen vertaus: kun uutisoidaan montako minuuttia peliaikaa joku suomalainen saa jossain lajissa Amerikan isoissa rahaliigoissa, niin miksei ole uutinen montako minuuttia joku suomalainen johtaa orkesteria tai soittaa viulua isossa konsertissa jossain kuuluisassa kulttuuritalossa? Samoin jatkoivat kysymyksellä, että voiko urheilua olla ilman senttejä ja sekunteja, ja taisivat olla sitä mieltä ettei? Ikävä kyllä en ehtinyt kuunnella pidemmälle.

Hauskoja rinnakstuksia, ja panee tosiaan miettimään mikä erottaa kulttuurin ja urheilun. Mutta olisiko parempi kysymys kuitenkin, mikä yhdistää kulttuuria ja urheilua?

Vaikka urheilussa sentit ja sekunnit ovat pääosassa, usein sykähdyttävissä urheilutapahtumissa ne eivät ole tärkein asia. Esimerkiksi formula ykkösissä autojen tehoa ja suorituskykyä on rajoitettu moneen kertaan, ja kierrosajat radoilla ovat välillä pudonneet selvästi. Tämä on toki tehty turvallisuuden takia, mutta se ei lopulta ole suuresti vaikuttanut suosioon (lukuunottamatta muutamaa numeromaanikkoa). Suurimmat otsikot ja parhaan näkyvyyden urheilutapahtuma saa, kun se herättää voimakkaita tunteita. Siksi formula ykkösissä nopeus uhrattiin (ainakin yritettiin) kilpailun edistämiseksi, ja tässä kilpailulla tarkoitan tapahtumaa jossa voittaja ei ole niin selvä, vaan useampi henkilö pystyy siitä kilpailemaan melko tasaväkisesti. "Lisää ohituksia" taisi olla se sanonta jolla muutoksia perusteltiin. Eli sekunnit eivät ratkaise mielenkiintoa.

Myös eri joukkuelajeissa on tehty (pieniä) sääntömuutoksia, jotta peli on saatu vaihtelevammaksi ja mielenkiintoisemmaksi, esimerkiksi paitsiosääntöjä muuttamalla. Tosin näitä on vähemmän, koska lajien perinteet ovat pidemmät ja ihmiset suorituskyky muuttuu hitaammin kuin teknologian. Mutta onhan niitä maalien suurentamisiakin kuitenkin ehdotettu. Eli siinäkin urheilutapahtuman nostattamat tunteet ovat tärkeämmät kuin absoluuttinen taito.

Myös kulttuurissa sykähdyttävät esitykset saavat julkisuutta, mieti vaikkapa menestyneitä elokuvia, musiikkia tai teatteriesityksiä. Eli mielestäni on perusteltua sanoa välivastauksena, sekä urheilu että kulttuuri vetoaa ihmisten tunteisiin, ja mitä paremmin ne vetoavat, sitä suositumpia ne ovat. Eli se on näille yhteistä.

Kuitenkaan kaikki vastaavasti sykähdyttävät taideteokset eivät saa vastaavaa julkisuutta, vaikka saattavatkin herättää yhtä voimakkaita tunteita. Voisiko se olla raha, joka erottaa nämä samalla lailla tunteita nostattavat genret toisistaan ja tuo toisille julkisuutta mutta toisille ei? Esimerkkinä tästä voisi olla lipputulot, joilla sykähdyttävyyttä tai tunteiden nostattavuutta voi vertailla. Tai jonkun taulun ennätysmäinen huutokauppahinta. Noilla asioilla saa helposti uutisia aikaan, joten joku voisi pitää sitä sen takia merkittävänä.

Itse pidän rahaa kuitenkin liian nopeana vastauksena. Kuitenkin se johdattaa meitä edemmäs, eli rahalla asioita voidaan mitata, kuten niitä senttejä ja sekunteja. Ja kun voidaan mitata, voidaan myös kilpailla. Ja kilpailuhan nostattaa ihmisissä voimakkaita alkukantaisia tunteita, eli kilpailu kuuluu ihmislajin (ja monen muun eläimen) elämään, voisi sanoa että se on elämän geeneissä.

Eli vaikka kulttuuria ja urheilua yhdistää se että ne molemmat herättävät tunteita, niin urheilu herättää enemmän kilpailuun liittyviä tunteita. Eli aivojen voimakkaammat eli alkeellisemmat osat ("liskoaivot") vastaavat noista tunteista, joten ne ovat voimakkaampia kuin kulttuurin herättämät tunteet. Joten siksi mielestäni urheilu on yhteiskunnassa voimakkaammin esillä kuin kulttuuri.

Nyt en vain keksi mikä olisi opetus tästä ajatuksesta. Pitäisikö kulttuurissakin kilpailla enemmän, sillä niin tangokuningattaret kuin euroviisut herättävät paljon kiinnostusta? Tämä ei tunnu kuitenkaan oikealta, sillä se ei taida kehittää ihmistä kuitenkaan paremmaksi lajiksi. Vain onko ajatus, että kilpailun vähentäminen johtaisi parempaan maailmaan kuitenkin väärä?

1 kommentti:

  1. En nyt heti löytänyt tutkimuksia tukemaan tuota väitettäni että kilpailun aiheuttama mielihyvä tulisi aivojen alkeellisimmista osista. Läheltä liippaa tutkimus (https://www.sciencealert.com/brains-competitive-region-revealed), jossa kuitenkin vain tutkittiin että mikä aivojen osa aktivoituu kun ihminen harkitsee kilpailua vaihtoehtona, mikä on kuitenkin eri asia.

    VastaaPoista