Katselin juuri suoraa kuvaa kalasääksien elämästä ja jotenkin minusta näytti, että pariskunnasta toinen (ehkä naaras, en tiedä) olisi ollut valmis parittelemaan, mutta toinen ei ymmärtänyt toisen eleitä. Joten mitään ei tapahtunut. Mutta tuo tekemäni eläinten toiminnan ja eleiden "inhimillistäminen" pani miettimään. Inhimillistämisellä tarkoitetaan että "alempien" eläinten käyttäytymisessä nähdään yleisesti vain ihmisen älykkyystasolla olevia toimia.
Eläinten inhimillistämistä pidetään yleisesti virheenä, sillä ihmisten ja eläinten eroa pidetään suurena. Eläimet eivät toimi ja ajattele kuten ihmiset. Tämä virhe ilmenee hyvin esimerkiksi elokuvissa ja muissa fiktiivisissä tarinoissa, joissa eläimet pystyvät puhumaan ja toimimaan kuin olisivat yhtä älykkäitä kuin ihmiset. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, ja vaistoja pidetään eläimiä ohjaavina tekijänä.
Mutta se mikä tuli mieleeni tuota pesää katsellessani, oli että voisiko joissain asioissa olla yhteistä eläinten ja ihmisten välillä? Ihmisten tunteet syntyvät ilmeisesti aivojen "alkukantaisimmissa" osissa, eli niissä jotka ovat olleet eri ihmislajeilla jo kauan sitten. Looginen ja korkeampi ajattelu kuulemma tapahtuu aivojen uusimmissa osissa, jotka ovat syntyneet vasta viime aikoina (ehkä jokunen satatuhatta vuotta sitten). Siten nämä aivojen osat erottavat ihmisen muista eläimistä, mutta ehkä aivojen vanhemmat osat voisivat olla samankaltaisia kuin muilla eläimillä (ainakin nisäkkäillä).
Joten jos tosiaan tunteet syntyvät näissä osissa, jotka ovat samanlaisia eläimillä ja ihmisillä, niin ehkä tunteiden näkeminen eläimissä eli niiden inhimillistäminen ei olekaan pelkkää mielikuvitusta. Toki eläimet liikkuvat eri tavalla niiden fysiologiasta johtuen, joten aivan samanlaista ei tunteiden ja liikkeiden välinen suhde voi olla. Esimerkiksi koirat näyttävät tunteitaan hännällä, kun naamalla ei pysty yhtä helposti tunteitaan ilmaisemaan (poislukien hampaiden näyttäminen).
Joten mihin tuosta pohdiskelusta voisi päätyä? Jos ihminen tosiaan on tunneohjautuva olio, niin erot ihmisten ja eläinten välillä eivät ehkä olekaan niin suuret kuin mitä ihmiset (ylimielisyydessään) luulevat. Selvennyksenä, en nosta eläimiä ihmisen tasolle, vaan lasken ihmisiä eläimen tasolle, ainakin tunnemielessä. Ehkä vaistot ohjaavat ihmistä enemmän kuin ihmiset haluavat myöntää, ja korkeampaa älykkyyttä käytetään suuressa määrin vain selittämään ihmisen toimintaa.
Ehkä ihminen voi älykkyydellään vaikuttaa siihen mitä tekee, mutta tunteet ja vaistot vaikuttavat paljolti siihen miten hän sen tekee ja miten käyttäytyy. Ja nuo tunteet ja vaistot ovat samankaltaisia kuin eläimillä.
Kalakotkat eivät tämän kirjoituksen aikana päässeet parittelemaan, vaikka pari kertaa toinen lensikin toisen selän päälle. Joten alun havainnon oikeellisuus jäi varmistamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti