Miksi introvertti väsyy vuorovaikutuksessa?

Yleisen määritelmän mukaan introverteillä: jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä (energiaa) häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”. (wikipedia)

Mutta miksi sitten introvertit väsyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa? Jos he olisivat sen suhteen välinpitämättömiä, niin tuskin siitä seuraisi väsymystä ja energian vähyyttä. Välinpitämättömiin asioihin ihmiset eivät suhtaudu juuri mitenkään, eli tästä ei voi olla kyse. Ennemminkin tästä voisi päätellä, että sosiaalinen vuorovaikutus on merkityksellistä introverteille.

Toinen väite voisi olla, että introvertit jännittävät sosiaalista kanssakäymistä, ja että väsyminen johtuisi tästä jännityksestä. Toki kaikki ihmiset jännittävät esiintymisiä, ja tuskin kukaan pystyy oikeasti olemaan jännittämättä esimerkiksi pitäessään esitystä isolle yleisölle. Toki jotkut voivat jännittää myös pienemmissä piireissä. (Tämäkin teoria muuten tukisi ajatusta, että sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä myös introverteille.) Kuitenkin introvertit kaipaavat yksinoloa ("latautumista") myös ystävien ja jopa perheen kanssa vietetyn ajan jälkeen. Joten en oikein usko että jännitykselläkään voisi väsymistä kunnolla selittää.

Joku varmaan haluaisi ottaa tässä välissä esille erakot, mutta väitän että introverttius on laajempi piirre kuin erakkous. Tai erakkaous on korkeintaan introversion äärimmäinen esiintymismuoto, josta ei voi vetää yleisiä johtopäätöksiä muista introverteista. Ehkä palaan siihen kuitenkin myöhemmin.

Joten mikä siis omasta mielestäni voisi selittää introverttien väsymisen? Voisiko olla, että introvertit seuraavat keskustelua tarkemmin kuin ekstrovertit, eli kuuntelevat ja oppivat mitä toiset sanovat? Oppiminen ja ajattelu on raskasta, koska aivot kuluttavat suhteessa paljon energiaa (yksi lähde: 20% energiasta vaikka ne ovat vain 2% painosta). Joten koska introvertit kuuntelevat ja yrittävät ymmärtää toisia ihmisiä paremmin, niin he myös käyttävät siihen enemmän aivojen kapasiteettia kuin ne, jotka puhuvat (usein itsestään ja itselleen tutuista asioista) helposti.

Joten kun jatkuva muiden kuunteleminen eli oppiminen on väsyttävää, niin introvertti tarvitsee taukoja sulatellakseen kuulemaansa ja palautuakseen.

Joten jos tuo teoria pitää paikkansa, niin voiko jopa sanoa, että introvertit ovat parempia ymmärtämään toisia ihmisiä kuin ekstrovertit? Eli älykkäämpiä, vaikka yleensä juuri puheliaita ihmisiä pidetään älykkäinä (tämä on tarkoituksellinen provokaatio).